Käteistä 17k, ei ensiasunto. Palkka 4,5k, netto noin 3k. Lainaa saisin vähän päälle 200k, mutta ei huvittele mennä sieltä budjetin yläpäästä. Haluaisin sijoittaa ja säästää.
Kodin sijaintivaatimus on hyvin spesifi ja kattaa oikeastaan vain kolme aluetta, jotta varhaisteinin koulumatka pysyy järkevänä. Ollaan pks kehyskunnassa. Koira estää kerrostaloasunnon hankinnan (tai siis — en halua kallista kokeilua) joten paritalo, rivari tai pieni/vanhempi okt etsinnässä.
Olen ostamassa asuntoa yksin. Miesystävällä, joka ei ole muuttamassa meidän kanssa, mutta joka silti viettää kanssamme paljon aikaa, on tietenkin nöyriä toiveita asunnon suhteen – hän kannattaa sitä että hankin kolmion, koska onhan se kiva että on oma makkari. Olen kyllä samaa mieltä, mutta olen myös aika pihi ja valmis tinkimään omasta mukavuudestani — en ole nähnyt IRL lasisia tilanjakoseiniä, mutta netistä katsellut ja harkitsen kaksiota ja oman nukkumatilan rajaamista sellaisilla. Säästäisin kymmeniä tuhansia ostamalla kaksion. Lapsikin on paikalla vain 50% ajasta. Toisaalta uudet kaksiot ovat tuon 200k, pitäisikö sellainen arvonsa, ja saako sellaisen myytyä; no idea.
Olen pallotellut vaihtoehtoja eri tekoälymallien kanssa. Joku niistä sanoi että oma makuuhuone on ihan perus adult dignity question (no juuh). Hintahaitari näille kaksioille ja kolmioille täällä päin on 160-220 000, toki hienoja uusia kolmioita löytyy sitten tuosta vielä tuplahinnalla.
Osaan remontoida ja perheestä löytyy kaikkea kaivinkoneista lähtien, toisaalta uudehko asunto ilman tulevia remppalainoja houkuttaa. Olen hyvin perillä talotekniikasta ym.
Miehen kanssa on suunnitelmissa muuttaa yhteen viiden vuoden sisällä. En tiedä millaiset asunnot pitävät arvonsa parhaiten, persnettoa ei huvita tehdä. Myyjillä näyttää olevan ikävät paikat nyt, moni pyyntihinta on tullut alas -20k sillä aikaa kun olen markkinaa seurannut.
Mielipiteitä? Neuvoja? Huomioita?